Pikavipit Suomessa: koronkiskontaa vai ihmisten auttamista?

Pikavippi voi puistattaa terminä monia suomalaisia. Takavuosina 500 euron vippi saattoi johtaa sellaiseen velkakierteeseen, ettei mitään järkeä. Eipä sen takia ole ihme, että kymmenisen vuotta takaperin KRP tutki pikavippifirmoja koronkiskonnasta.

Miten asia on tänä päivänä? Vieläkö liikkeellä on pikavippejä 1 500 %:n koroilla vai ovatko ne taakse jäänyttä elämää? Otetaan nyt katsaus pikavippien historiaan ja nykytilaan.

Vippivekselistä pienlainohin 2000-luvun alussa

Ennen pikavippejä Suomessa käytettiin vippivekseliä. Vekseliä suosittiin 1990-luvulla, mutta siitä siirryttiin pienlainohin 2000-luvun alussa.

Pienlainojen myötä aidot ja alkuperäiset pikavippifirmat syntyivät. Vuonna 2007 pikavippejä myönsi Suomessa noin 50 yritystä. Lukema kasvoi 85:een pikavippifirmaan viidessä vuodessa eli vuoteen 2012 mennessä.

Uusia lakimuutoksia 2010-luvun taitteessa

Pikavippifirmojen nousu ja tuho mahtuvat suurin piirtein kymmen vuoden aikaikkunaan. Ensimerkit tuhosta ovat vuodelta 2009, kun lakipykäliä alettiin muokkaamaan. Silloin voimaan tuli laki, jonka myötä pikavippejä ei saanut maksaa asiakkaalle klo 23:n jälkeen yöllä.

Reilu kymmenen vuotta sitten astui voimaan ensimmäinen korkokatto. Siinä alle 2 000 euron lainoihin asetettiin 50 %:n maksimikorko (todellinen vuosikorko). Samaan hengenvetoon pikavippifirmojen määrä puolittui.

Pikavipeistä tuli kulutusluottoja vuodesta 2019 alkaen

Vuonna 2019 voimaan tuli 20 %:n korkokatto kaikille vakuudettomille kulutusluotoille, mikä tarkoitti takavuosien pikavippien lopullista tuhoa. Korkokattoa kiristettiin lokakuussa 2023 vielä entisestään 15 %:iin.

Nykyään termillä “pikavippi” tarkoitetaan kulutusluottoa, joka on summaltaan maltillinen ja rahat maksetaan nopeasti ulos. Mikäli mielessä on pikavippi heti pankkitilille, niin tarjontaa on verrattain paljon – mutta nimelliskorko on aina enintään 15 %.

Toisaalta entisaikaa matalampi korkotaso tarkoittaa, että lainanmyöntämisen kriteerit ovat tiukentuneet merkittävästi. Pikavippejä tai muita kulutusluottoja ei saa kuka tahansa, mutta lainan hakeminen ei onneksi itsessään maksa mitään.